keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Strategiakatsaus

Kun päätin laajentaa blogini aihepiiriä säästämiseen, kävin hyvin lyhyesti läpi omaa strategiaani. Ajattelin kuitenkin, että nyt on aika tarkentaa tätä säästämisen tärkeintä osa-aluetta hieman. Strategia on sana, jota nykyään viljellään hyvin ahkerasti, mutta lopulta varsin harva ihminen miettii sanan merkitystä. Wikipedia määrittelee sanan seuraavasti:
Strategia (kreik. στρατός 'sotaväki' + ἄγω 'johtaa' > στρατηγός 'sotapäällikkö' > στρατηγία 'sodanjohto') tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä.
Kyseessä on siis suunnitelmallinen toiminta, jonkin ennalta asetetun päämäärän saavuttamiseksi. Ihmisten on hyvin hankala motivoitua tekemään jotain, jolla ei ole päämäärää. Joillekin onnekkaille säästämisen päämääräksi riittää vain se, että numero pankkitilillä tai arvo-osuustilillä kasvaa, kun taas me tavalliset kuolevaiset tarvitsemme jonkin konkreettisen tavoitteen.




1. Askel: Aseta päämäärä


Järkevän päämäärän asettaminen riippuu monesta seikasta, esimerkiksi omasta elämäntilanteestasi, unelmistasi tai muista arvoistasi. Toiset haluavat tulla "miljonääriksi", toiset taas passiivista tuloa, kolmannet haluavat säästää eläkettä varten. Lopullisen päämäärän voi jakaa myös osatavoitteisiin.

Oma pitkän tähtäimen päämääräni on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus, eli tila, jossa minun ei ole pakko työskennellä täysipäiväisesti elääkseni normaalia elämää. Tämä on hyvin kunnianhimoinen tavoite, joka on saavutettavissa vain tiukalla suunnitelmallisuudella. Jotta säästämisestä tulisi mielekkäämpää, olen jakanut lopullisen päämääräni pienempiin osatavoitteisiin. Ensimmäinen osatavoite oli säästää kolmen kuukauden tuloja vastaava summa osakkeisiin, ja tämä onnistui yllättävän helposti. Kyseinen tavoite oli kuitenkin merkittävä, sillä se osoitti minulle, ettei säästäminen ole mahdotonta pienistä tuloista huolimatta.

Koska olen päätoiminen opiskelija, ja valtaosa tuloistani muodostuu opintotuesta ja siihen kuuluvasta valtion takaamasta opintolainasta, seuraava tavoitteeni liittyy lainan takaisinmaksuun. Tavoitteeni on säästää puolet nostamastani opintolainamäärästä. Jos hyvin käy, opintolainan korot kuittaantuvat tuotoilla. Jokatapauksessa säästämistäni varoista on varmasti hyötyä kun lainan maksuaika koittaa.

2. Askel: Suunnitelma


Säästäminen vaatii suunnitelmallisuutta, ja erilaisia säästämistapoja on lukematon määrä. Omassa suunnitelmassani osakepaino on alkuvaiheessa 100%. Pitkällä aikavälillä tavoitteenani on korkoposition lisääminen siten, että korkojen prosentuaalinen osuus vastaa ikävuosieni määrää. Koska olen nuori, ja säästetyt rahat ovat euromääräisesti varsin pieniä, en vielä kanna huolta korkoposition avaamisesta. Pienistä kertasijoituksista johtuen suorat osakeostot eivät kohdallani ole järkevä ratkaisu, sillä osakekaupoista aiheutuvat kulut syövät suhteettoman paljon rahaa.

Riskien hallinta on merkittävä osa markkinaehtoista säästämistä. Osakemarkkinoilla sijoitusten arvo voi heilahdella rajusti. Tätä riskiä voi vähentää käyttämällä ajallista hajautusta, markkina-aluehajautusta sekä yhtiökohtaista hajautusta. Ajallinen hajautus on osake- ja korkorahastojen kohdalla varsin helposti toteutettavissa esimerkiksi kuukausisäästämisen muodossa. Markkina-aluehajautuksella tarkoitetaan sitä, etteivät kaikki sijoituksesi ole samassa maassa, tai samalla maantieteellisellä alueella. Varsin kattavan perushajautuksen voi luoda sijoittamalla tasaisesti kaikille merkittävimmille markkina-alueille, esimerkiksi Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasian maihin. Yhtiökohtaisella hajautuksella tarkoitetaan sitä, että käyttämäsi sijoitustuotteet sisältävät riittävän määrän erilaisia yhtiöitä, toimialoja ja niin edelleen. Tämä vähentää yksittäisiin yhtiöihin tai toimialoihin kohdistuvaa riskiä.

3. Askel: Toteutus ja hienosäätö


Kun suunnitelma on alunperin toteutettu hyvin, on toteutuksen aika. Kun olet noudattanut strategiaasi jonkinaikaa, on kriittisen tarkastelun aika. Vastaako strategiasi asettamiasi tuotto- ja riskiodotuksia? Pitäisikö suunnitelmaan lisätä uusia markkina-alueita, tai jännittäviä mausteita? Ovatko painoarvot suunnitelmasi kaltaisia?

Omaan strategiaani kuuluu laaja runko edullisia Seligsonin indeksirahastoja, jotka sijoittavat kaikille merkittäville markkina-alueille. Salkkuni nykytilanteessa Suomen paino on liian suuri, ja pyrin välttämään lisäostoja Suomen markkinoille, sillä kotimaahan liittyy jo asuinpaikkariskiä. Myös euroopan painoarvo on salkussani varsin suuri, ja kehittyvien markkinoiden painoarvo varsin keskittynyt Venäjään. Tulevaisuudessa aionkin tasapainottaa kehittyvien markkinoiden positiota hieman laajemmaksi ja vähentää Venäjään kohdistuvaa maariskiä. Näen kuitenkin, että Venäjän arvostustaso on vielä varsin houkutteleva, joten nukun yöni varsin hyvin.

Koska indeksirahastot ovat varsin "tylsiä", olen lisännyt mausteeksi aktiivisia rahastoja. Näitä ovat edellä mainitsemani Venäjä sekä erikoistilannerahasto Phoenix. Tämän lisäksi minulla on pieni siivu erästä Itä-Eurooppaan sijoittavaa rahastoa, josta suunnittelen luopuvani lähitulevaisuudessa. Kulurakenteeltaan aktiiviset rahastot ovat varsin arvokkaita, ja mitään takeita paremmasta tuotosta ei ole, joten jos et kaipaa lisäjännitystä, salkkusi voi varsin hyvin ilman mausteitakin.

Muista kuitenkin välttää liiallista salkun pyöritystä. Liian aktiivisesta kaupankäynnistä seuraa vain vaivaa ja kuluja.

Loppusanat


Oman strategiani allokaatiota ja menestystä voit seurata yläpalkista löytyvistä linkeistä. Jokaisesta pienestä muutoksesta en välttämättä kirjoita omaa blogimerkintää, joten kiinnostuneille stalkkereille tarjoan lähes reaaliaikaisen allokaatioseurannan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti