Citroën C5 2.0 HDI Break AT, vm 2004
Minuahan eivät pahat puheet pelota, joten auto alle ja kädet ristiin. Automaattiin oli aluksi hieman hankala tottua, mutta lopulta rakastuin siihen niin, ettei tähän talouteen keppihevosia enää tule. Autoon ei tarvinnut polttimoiden lisäksi tehdä mitään remontteja, joskin ajoin sillä vain vuoden.
Syy pikaiseen vaihtoon oli kulupuolella. Massiivisen sitikan massa ja automaattivaihteiston innostamat päästölukemat takasivat sen, että Suomen Valtio Oy tarjosi kohtuullisen kovia vuotuisia verorästejä. Keittoa kului kaupunkiajossa melko runsaasti, syynä tähän neliportaisen automaatin huonosti kaupunkinopeuksiin sopivat välitykset.
Oikeastaan ainoa pelon aihe kyseisessä autossa oli nimenomaan tuo automaattivaihteisto, vaikka se kuuluikin jousituksen ohella auton parhaisiin ominaisuuksiin. Citroën-foorumilla pyörii runsaasti ikäviä kokemuksia AL4 -automaattilaatikosta. Omalle kohdalle nämä eivät sattuneet, sillä oston yhteydessä huolehdin laatikon öljynvaihdot kuntoon. Hydraulijousitus on mielestäni isossa autossa ainoa oikea jousitus, sen verran mukavaa kyytiä se tarjoaa rautatankoihin verrattuna. Ikäväkseni täytyy kuitenkin todeta, ettei farmariversio ole Sedanin tasolla mukavuudessa.
Tarinoita ei tämän auton kohdalla juuri ole, sillä mitään ongelmiakaan ei vastaan ehtinyt tulla.
Tähän astisista autoistani ehdottomasti mukavin ja paras ajettava, varsinainen matka-auto. Valtion ympäristöpoliittisista syistä jouduin kuitenkin laittamaan auton vaihtoon ja hieman tuoreempaa alle.
Surullisesti Citroën C5 jatkaa kohti uusia haasteita
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti