Uusi Citroën C4

Iltasanomat on jo ehtinyt testailla uutta C4:ää, ja vastaanotto on fransmanniautolle varsin positiivinen. Kiitosta saa esimerkiksi parantuneet tilat ja äänieristys. Itse en ole vielä päässyt uutukaista koeajamaan, mutta useimmat ovat kehuneet parantunutta ohjaustuntumaa. Tähän on vaikea ottaa kantaa, sillä mielestäni 2010 C4:n ohjaustuntuma on varsin hyvä. Parempi äänieristys olisi kyllä tarpeen, sillä C5:een verrattuna C4 on äänekkäämpi. Nykyään tämä ei enää häiritse, mutta esimerkiksi hiekoitetulla talvitiellä ajellessa, hiekan ropinan kuulee aikaisempaa paremmin. Muotoiluun en ota kantaa, sillä mielestäni molemmat ovat varsin onnistuneita. Vanha on hieman persoonallisempi, uusi hieman konservatiivisempi. Kauneus lienee katsojan silmässä.

Oikeastaan ajatukset autosta eivät ole vielä 5000km kohdalla muuttuneet. Positiivia seikkoja ovat taloudellisuus ja näppäryys. Negatiivista aikaisempaan C5:een verrattuna ovat rautajousituksen kovuus. Varsinkin nyt kun kovat pakkaset hieman hellittivät, ja risteyksiin saatiin kunnon polanteet, C4 ryskyttää huomattavan kovasti hydejousitettuun femmaan verrattuna. Toisaalta, saksalaisten autojen ystävät joutuvat varmaan kärsimään tilanteesta vielä enemmän. Muistan kun viimetalvena oli vastaavankaltaista kuoppaista keliä, femmalla pystyi ajelemaan lähes hidastelematta eikä kuopat ryskyttäneet epämiellyttävästi. Noh, tähän seikkaan olin toisaalta jo varautunut, sillä eihän rautajouset kunnon hydejä mukavuudessa voita! Toivottavasti edes sitten kestävyydessä, vaikkakaan ei omalle kohdalle sattunut yhtään ongelmaa hydejen kanssa.

Seligsonin neljännesvuosikatsaus 4/2010

Luin tänään tuoreeltaan Seligsonin neljännesvuosikatsauksen 4/2010. Katsaus oli varsin mielenkiintoista luettavaa, enkä sitä sen enempää ala tähän referoimaan. Silmiini kuitenkin osui varsin odotettu uutinen, sillä Seligson & Co vaihtaa Suomi -rahastonsa indeksin vastaamaan muiden rahastojen indeksejä - eli "kestävän kehityksen indeksiin". Enempää kantaaottamatta kestävän kehityksen puolesta tai vastaan, täytyy todeta ettei muutos sijoittajan kannalta välttämättä ole aivan toivottu. Alla taulukoin rahaston nykyiset sijoitukset ja vertasin niitä uuteen indeksiin. Poistuvissa yhtiöissä on varsin merkittäviä Helsingin pörssissä listattuja yhtiöitä, kuten esimerkiksi länsinaapurissakin listatut TeliaSonera ja Nordea, eikä siinä vielä kaikki. Uudesta indeksistä poistuu myös aika suuri liuta varsin merkittäviä yhtiöitä, kuten esimerkiksi Olvi, Outotec, Sampo, Pohjola, HK-Scan ja Talvivaara. Hurratkaamme kuitenkin tilalle tuleville yhtiöille, kuten esimerkiksi Talentum, M-Real, Vacon ja Lemminkäinen. Mielestäni vaihtokauppa on varsin huono, sillä esimerkiksi kotimaisen finanssisektorin osakkeet kutistuvat merkittävästi. Uudistuksen jälkeen, käytännössä kolme merkittävintä yritystä poistuvat katalogista, jolloin "kestävän indeksin salkun" finanssipuoli on varsin pienten tekijöiden varassa. Alta löydät tekemäni taulukon muutoksista, jos Google Docs suo. Osavuosikatsauksessa mainittiin, ettei pitkän ajan tuotto-odotus juuri muutu vertailuindeksiä vaihdettaessa. Voi pitää hyvinkin paikkansa, mutta mielestäni jatkossa Suomi -indeksirahasto ei enää seuraa rehellisesti OMX Helsingin kehitystä, vaan on eräänlainen "eettisin perustein valittu passiivinen osakerahasto". Toki rahoitussektorin paino Benchmarkissa on varsin kova, 15.77% verrattuna uuden indeksin äärimmäisen alhaiseen 2.28% painoon.

Jatkossa omistamme siis käytännössä "eettisen teollisuussalkun". Positiivista, vaiko ei? Tasapuolisuuden nimissä lähetän linkin tästä postauksesta myös Seligsonin asiakaspalveluun, katsotaan miten he kommentoivat.


Yhtiöt



edit1:
Mielenkiintoinen yksityiskohta joka unohtuikin kirjoittaa, samainen yhtiö julkaisee myös "Finland ethical index" tuotetta, johon kuuluu esimerkiksi Pohjola, Nordea ja Talvivaara. En näe tässsä mitään järkeä, sillä eettisen indeksin tulisi olla tiukempi kuin kestävän?!

Salkusta lähtee kiertoon arviolta 20%, ja vieläpä varsin laadukkaasta päästä...

Kuukausikatsaus Joulukuu 2010

Joulukuu 2010 toi tullessaan odotuksia positiivisempaa kehitystä sekä kurssikehityksen että säästämistahdin osalta. Muhevat veronpalautukset ja odotettua pienemmät joulukulut lihottivat salkkua varsin mukavasti. Vuoden pari viimeistä pörssipäivää verottivat tuottoja hieman, mutta vaikka otetaan huomioon prosentuaalisesti hyvinkin merkittävät ostot ja niistä aiheutuvat pienet kulut, kokonaisuus jäi kuukauden aikana noin kaksi prosenttia plussalle. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä edellisen kuun sijoituksista parhaat olivat jopa yli 10% plussan puolella. Jatkossa säästämistahti tulee väkisinkin hidastumaan, ja katsauksissakin on mahdollisesti enemmän kerrottavaa.

Vaikka säästötahti hidastuukin, blogin kehitys jatkuu. Tänään lisäsin blogiin muutaman pysyvän sivun, jossa uteliaat stalkkaajat voivat seurata salkun arvon suhteellista kehitystä sekä allokaatiota. Sivut löytyy blogin yläpalkista.

Venäjän joulutauko päättyy

Venäjän pörssin joulutauko päättyy 10.1., joten ajattelin laittaa tänne blogiin talteen Seligsonin Russian Prosperity -rahaston päätösarvon, (Osuuden hinta 101,8417 euroa, kasvuosuus). Katsotaan miten markkinoiden avautuminen vaikuttaa. Joulutauon aikana rahasto on tuottanut varsin mukavasti, sillä osa yhtiöistä on listattu myös muissa pörsseissä, sekä tietysti valuuttakurssien heilunta aiheuttaa myös pieniä muutoksia. Jokatapauksessa suurempaa heiluntaa johonkin suuntaan on odotettavissa kun markkinat avautuvat.

Kuten 25. joulukuuta kirjoitin, Seligsonin Phoenix sekä Phoebus rahastojen merkintäpalkkiot poistuivat vuoden alusta. Avasinkin pienen Phoenix position, ja ensimmäisen vajaan viikon tulos oli hieman liiankin rohkaiseva. Nousua tuli lähes kaksi prosenttia ensimmäisenä päivänä, joka oli varsin masentava tulos mahdollisten lisäostojen kannalta.

Uutta vuotta pukkaa

Näin se kohta alkaa olla ensimmäinen viikko "uutta vuotta" takana, ja päivä päivältä askel käy lähemmäksi hautaa. Pörssiviikot ovat alkaneet varsin kummallisesti, ensimmäisten päivien hurjat nousut ovat taittuneet laskuun ja pieneen huojuntaan. Kokonaisuus kuitenkin nakuttaa muutamia kymmenyksiä plussaa lähes joka päivä, joka kertoo hyvästä hajautuksesta.

Laitetaanpa leikkimielinen kurssiennustus vuodelle 2011. Ennustan, että yleisindeksi nousee Suomessa n. 7%. Yksittäisistä yhtiöistä voisin arvauksena heittää Nokian nousevan 10 euron rajan yli, Wärtsilä 65-70 euroa ja Digia yli 6.5 euroa. Mitään perusteluja en anna, kuten ei kukaan muukaan "analyytikko". Jos arvaukset osuvat oikeaan, suitsutan selvännäkijän kykyjäni, jos ei, kukaan ei muista näitä.

Loppuvuoden katsauksia osa2

Edellisessä postauksessa kirjoittelin hieman valuuttojen heilahtelusta ja sen aiheuttamista voitoista/tappioista. Ajattelin sitten hieman käydä läpi, miten valuuttakurssien heilahtelut ovat näkyneet omissa säästöissäni. Euroopan (euron) paino on omassa salkussani varsin huomattava, ja kuten varmasti jokainen Suomea lukeva henkilö tietää, se on myös käyttämämme valuutta. Lisäksi salkustani löytyy kolme rahastoa, joiden sijoitukset noteerataan muissa valuutoissa. Nämä ovat Pohjois-Amerikka rahasto (Yhdysvaltojen sekä Kanadan dollari), Venäjä (Rupla) ja Aasia (Jeni ja Australian dollari). Venäjä rahastossa on lisäksi muutamia pienempiä maita, jotka noteerataan ties missä valuutassa, mutta jätän ne pois tästä kuviosta.

Pohjois-Amerikka -rahasto on tuottanut noin kaksinkertaisesti Eurooppa -rahastoon verrattuna, ja Aasia rahasto noin kolminkertaisesti. Oman omituisuutensa tekee Suomi -rahasto, joka on lähes tasoissa Pohjois-Amerikka -rahaston kanssa. Tämä johtunee pienestä markkina-alueesta, joten heilahtelut joka suuntaan ovat isommat. Venäjä rahasto on suurten merkintäpalkkioiden ja runsaan heilunnan takia suunnilleen nollatuloksessa. Kirjoittamispäivänä n. -0.5% miinuksella.

Kattavamman vertailun tekemiseksi tulisi tietysti myös verrata, miten indeksit ovat kehittyneet. Jokatapauksessa, varsinkin Aasia rahaston kova kasvu johtunee pääasiassa valuuttakursseista.

Loppuvuoden katsauksia osa1

Kalenterivuosi 2010 lähestyy loppuaan, ja tähän aikaan talousmediat yleensä käyvät läpi parhaimpia sijoituksia, markkina-alueita jne. Tätä ilmiötä voisi verrata suolan hieromiseen haavoihin, sillä varsinainen hyöty näistä tiedoista on aika lähellä nollaa..

Bloomberg kunnostautuu listaamaan miten hienoja tuottoja eurooppalaiset ovat saaneet sijoituksista, jotka listataan muissa valuutoissa, sillä euron kurssi on viimeaikoina vajonnut. Esimerkiksi S&P500 on antanut eurooppalaisille poikkeuksellisen hyviä tuottoja suotuisten valuuttakurssien vuoksi. Äkkiseltään tämä kuullostaa hyvältä, mutta valuuttakurssien heilahtelu on vain yksi lisäulottuvuus hajautuksessa. Pitkäaikaissäästäjän ei tulisi innostua tuotoista, jotka aiheutuvat valuuttakurssien heilahteluista. Itse ainakin aion jatkaa strategiaani jossa sijoitukset jaetaan eri markkinoille ennalta päätetyn strategian mukaan, valuuttakursseista riippumatta.

Näiden uutisointien ongelma onkin siinä, ettei valtaosa ihmisistä ymmärrä sitä, ettei valuuttakurssien avulla saavutetut paremmat tuotot johdu siitä, että sijoitusten kohteena olevat yritykset ovat pärjänneet paremmin. Lähitulevaisuudessa varmasti näemme ns. perässähiihtäjien vaikutuksen, eli edellisvuoden hyvistä tuloista innostuneet sijoittajat siirtävät rahansa dollarimääräisiini sijoituksiin helppojen voittojen toivossa. Jossain vaiheessa suunta kuitenkin kääntyy. Tämän vuoksi järkevän säästäjän kannattaakin jatkaa myös niin sanotusti "huonommin tuottaneiden" markkina-alueiden ostoa, ettei seuraavassa suunnanmuutoksessa päädy valuuttakikkailun häviävälle puolelle. Pelimiehet voivat toki ennakoida milloin valuuttahyödyt kannattaa kotiuttaa, mutta pitkäaikaissäästäjälle tällä ei ole mitään merkitystä. Pysykää siis strategiassanne ja ottakaa valuuttaheilahtelu vain yhtenä hajautuksen mekanismina.