keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Loppuvuoden katsauksia osa2

Edellisessä postauksessa kirjoittelin hieman valuuttojen heilahtelusta ja sen aiheuttamista voitoista/tappioista. Ajattelin sitten hieman käydä läpi, miten valuuttakurssien heilahtelut ovat näkyneet omissa säästöissäni. Euroopan (euron) paino on omassa salkussani varsin huomattava, ja kuten varmasti jokainen Suomea lukeva henkilö tietää, se on myös käyttämämme valuutta. Lisäksi salkustani löytyy kolme rahastoa, joiden sijoitukset noteerataan muissa valuutoissa. Nämä ovat Pohjois-Amerikka rahasto (Yhdysvaltojen sekä Kanadan dollari), Venäjä (Rupla) ja Aasia (Jeni ja Australian dollari). Venäjä rahastossa on lisäksi muutamia pienempiä maita, jotka noteerataan ties missä valuutassa, mutta jätän ne pois tästä kuviosta.

Pohjois-Amerikka -rahasto on tuottanut noin kaksinkertaisesti Eurooppa -rahastoon verrattuna, ja Aasia rahasto noin kolminkertaisesti. Oman omituisuutensa tekee Suomi -rahasto, joka on lähes tasoissa Pohjois-Amerikka -rahaston kanssa. Tämä johtunee pienestä markkina-alueesta, joten heilahtelut joka suuntaan ovat isommat. Venäjä rahasto on suurten merkintäpalkkioiden ja runsaan heilunnan takia suunnilleen nollatuloksessa. Kirjoittamispäivänä n. -0.5% miinuksella.

Kattavamman vertailun tekemiseksi tulisi tietysti myös verrata, miten indeksit ovat kehittyneet. Jokatapauksessa, varsinkin Aasia rahaston kova kasvu johtunee pääasiassa valuuttakursseista.

maanantai 27. joulukuuta 2010

Loppuvuoden katsauksia osa1

Kalenterivuosi 2010 lähestyy loppuaan, ja tähän aikaan talousmediat yleensä käyvät läpi parhaimpia sijoituksia, markkina-alueita jne. Tätä ilmiötä voisi verrata suolan hieromiseen haavoihin, sillä varsinainen hyöty näistä tiedoista on aika lähellä nollaa..

Bloomberg kunnostautuu listaamaan miten hienoja tuottoja eurooppalaiset ovat saaneet sijoituksista, jotka listataan muissa valuutoissa, sillä euron kurssi on viimeaikoina vajonnut. Esimerkiksi S&P500 on antanut eurooppalaisille poikkeuksellisen hyviä tuottoja suotuisten valuuttakurssien vuoksi. Äkkiseltään tämä kuullostaa hyvältä, mutta valuuttakurssien heilahtelu on vain yksi lisäulottuvuus hajautuksessa. Pitkäaikaissäästäjän ei tulisi innostua tuotoista, jotka aiheutuvat valuuttakurssien heilahteluista. Itse ainakin aion jatkaa strategiaani jossa sijoitukset jaetaan eri markkinoille ennalta päätetyn strategian mukaan, valuuttakursseista riippumatta.

Näiden uutisointien ongelma onkin siinä, ettei valtaosa ihmisistä ymmärrä sitä, ettei valuuttakurssien avulla saavutetut paremmat tuotot johdu siitä, että sijoitusten kohteena olevat yritykset ovat pärjänneet paremmin. Lähitulevaisuudessa varmasti näemme ns. perässähiihtäjien vaikutuksen, eli edellisvuoden hyvistä tuloista innostuneet sijoittajat siirtävät rahansa dollarimääräisiini sijoituksiin helppojen voittojen toivossa. Jossain vaiheessa suunta kuitenkin kääntyy. Tämän vuoksi järkevän säästäjän kannattaakin jatkaa myös niin sanotusti "huonommin tuottaneiden" markkina-alueiden ostoa, ettei seuraavassa suunnanmuutoksessa päädy valuuttakikkailun häviävälle puolelle. Pelimiehet voivat toki ennakoida milloin valuuttahyödyt kannattaa kotiuttaa, mutta pitkäaikaissäästäjälle tällä ei ole mitään merkitystä. Pysykää siis strategiassanne ja ottakaa valuuttaheilahtelu vain yhtenä hajautuksen mekanismina.

lauantai 25. joulukuuta 2010

Talvipakkasista

Joulun tiukat noin -30 asteen lämpötilat soveltuivat kuumalle ranskattarelle erinomaisesti. Ilokseni voin todeta,  että varsin hyvä talviauto on tämä sitikka ollut. Ainoa pieni "vastaansanominen" oli lyhyen lämmityksen jälkeinen pieni "murahdus" käynnistyksen yhteydessä. Muuten auto lähtee käyntiin kuin palmun alta, vaikka kavereiden saksalaisvalmisteiset laatuautot kärsivätkin arktisista olosuhteista.

Säästämispuolella joulu on hyvin tylsää aikaa, mutta pieni sivuhuomautus siltäkin osastolta. Venäjä -rahastoni ensimmäinen ostoerä sai hankittua merkintäpalkkionsa takaisin yllättävän nopeasti, ja muutkin ostoerät ovat vain senttien päässä. Jännityksellä odotan miten kurssit reagoivat tammikuun toisella viikolla, sillä pakkasukon vierailujen vuoksi Venäjän pörssit ovat kiinni alkuvuoden.

Lisäys:
Unohtuikin mainita, että joululahjaksi tai uudenvuoden kunniaksi Seligson poisti Phoenix ja Phoebus rahastoistaan merkintäpalkkiot. Tämän päätöksen johdosta ainakin Phoenix päätynee omaan salkkuuni lisämausteeksi.

tiistai 21. joulukuuta 2010

Säästämistä, toisesta vinkkelistä.

Flunssan kunniaksi päätin kilpailuttaa vakuutukset. Säästöä vuositasolla kertyi varsin mukavasti, perusvuosimaksujen osalta noin 20% vuotuisista vakuutusmaksuistani. Tuon lisäksi valitsemani yhtiö tarjoaa tiettyjä synergiaetuja pankkiasioinnista sekä kasko oli uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi hinnoiteltu puoleen hintaan. Joten ensimmäisen vuoden säästöt ovat vieläkin korkeammat. Varsin positiivinen tapa viettää flunssapäiviä..

maanantai 20. joulukuuta 2010

Peiliautomatiikka & jarrut

Huollossa saivat peilien kääntymisen ohjelmoitua pois, eipähän haittaa jäätymiset enää. Ongelma korjasi itse itsensä mutta päätin silti poistaa kyseisen systeemin sillä mitään varsinaista hyötyä tuosta ei ole. Jarrutkin putsasivat ja vinkuminen vähentyi. Jos en olisi ottanut huolenpitosopimusta, en varmasti olisi myöskään valittanut jarrujen vinkumisesta näin aikaisessa vaiheessa. Nyt kun fiksailu ei suoraan minulle maksa, on helppo valittaa.

Toki pitkässä juoksussa asiakas on aina maksumies.

torstai 16. joulukuuta 2010

Allokaatiosta

Kuten edellisessä postauksessa alustin, ajattelin nyt hieman avata tämänhetkistä allokaatiota. Edellinen graafi oli hieman "vanha", siinämielessä että odottelin yhden summan rekisteröitymistä rahastoihin, joten allokaatio oli hieman erilainen kuin todellisuus. Alla tämänhetkinen tilanne ostojen mukaan:
Venäjän paino on melko tukeva, osittain siksi että kyseessä on tietoinen riski. Venäjän rahastoon ja muihin riskipitoisempiin laitan esimerkiksi ns. "budjetoimattomat tulot" kuten erilaiset bonukset, esimerkiksi S-bonukset, Keskon pisteistä tulevat satunnaiserät, mahdolliset rahalahjoitukset tms, joille minulla ei tällähetkellä ole suoraa käyttöä. Strategiani on periaatteessa hyvin yksinkertainen, muut jakautuvat näennäisen tasaisesti eri markkina-alueiden mukaan, mutta järjestyksessä siten, että eniten turskalla oleva on etusijalla. Alun turskailun jälkeen ongelmana lähinnä on se, että kaikki sijoitukset ovat plussan puolella, jolloin strategian mukainen valinta on hankalampaa. Aion myös ottaa korkoposition mukaan jossain vaiheessa, mutta tämänhetkiset näkymät korkorahastoissa ovat melko kehnot, joten se saanee odottaa ensivuoteen.

Varsinaisia suuria virheitä strategia ei ole aiheuttanut, mutta se ei myöskään ole ollut tarkasteluajanjaksolla "paras mahdollinen". Toki on hyvinkin realistista odottaa, ettei parasta mahdollista tavallinen kuolevainen kykene saavuttamaan. Jos jälkiviisautta harrastetaan, niin koko potin laittaminen Aasian markkinoille olisi tarjonnut noin kolminkertaisen kasvun verrattuna nykyiseen allokaatioon. Arvon mukaisesta allokaatiosta teen uuden postauksen myöhemmin, kunhan aikaa kuluu hieman lisää. Näin pikakatsauksena todettakoon, että Aasian ja Pohjois-Amerikan osuus on arvossa lyhyellä tähtäimellä kasvanut muita paremmin.

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Pitkäaikaissäästämisestä

Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, autosta ei yksinkertaisesti ole ollut riittävästi negatiivista kirjoitettavaa. Tämän vuoksi päädyinkin laajentamaan aihepiiriäni. Vaikka olen luonteeltani melko turvallisuuden haluinen ja muutosvastainen, minussa on myös jännitystä hakeva puoli. Tämä jännityshakuisuus näkyy useimmilla ihmisillä esimerkiksi jännittävien harrastusten, kuten erilaisten extreme-urheilulajien harrastamisena. Allekirjoittaneella tämä näkyy himona fransmannien autoteollisuuteen sekä sijoittamisena. Vähien rahojen kanssa riskipelaaminen kuullostaa lähtökohtaisesti todella typerältä, sillä ensimmäinen sijoittamisen ohje on "sijoita vain sen verran, minkä olet valmis häviämään". Mutta mitäpä elämä olisi ilman pientä riskiä?

Muutamia vuosia sitten harrastin pientä nappulapeliä rahastojen kautta, varsin mukavalla menestyksellä. Sen jälkeen kuitenkin turvallisuushakuisuus vei voiton, ja pidin pitkän tauon jonka aikana kaikki ylimääräinen raha meni elintason nostamiseen, kuten esimerkiksi viihde-elektroniikkaan, autoon, matkailuun, kaljaan ja niin edelleen. Finanssikriisin pahimpina hetkinä houkutus lähteä peliin mukaan oli suuri, mutta jostain syystä tätä en tehnyt. Voisi siis sanoa, että tässä vaiheessa on jo myöhässä. Jokatapauksessa, päätin aloittaa pitkäaikaissäästämisen. Aikaisemmista strategioistani poiketen, en lähde hakemaan lyhyellä ajalla suurta tuottoa, vaan pääasiassa tavoitteeni on kerätä pikkuhiljaa pääomaa tulevaisuutta varten. Koska olen köyhä (lue, opiskelija), suorien osakekauppojen tekeminen on liian kallista käytettävään pääomaan nähden, joten jälleen kerran joudun rahastojen tielle. Edellisestä poiketen, en valinnut "tuttuja ja turvallisia" oman kivijalkapankkini riistohintaisia tuotteita, vaan lähdin etsimään kuluiltaan edullista vaihtoehtoa. Lopulta päädyin Seligsonin indeksirahastoihin. Seligsonin rahastojen kulut ovat varsin siedettävät, 0,1% merkintäpalkkio on pienissä summissa huomattavasti kivijalkapankkien kertaveloituksia halvempi vaihtoehto. 

Toinen syy ko. yrityksen valitsemiseen on heidän avoin tiedotuspolitiikkansa, sillä rahastot paljastavat yhtiöittäin mihin rahani oikeasti menevät. Oma Salkku -palvelun "Rahastoluotaimen" avulla yhtiö- ja maakohtaisen allokaation saa selville muutamassa sekunnissa. Koska sijoitushorisonttini on ennalta määräämätön (minulla ei ole aikomustakaan realisoida säästöjäni), osakepainoni on tällähetkellä sopivat 100%. Ensi vuoden puolella täytynee harkita myös korkopuolta uudestaan. Päätös on toistaiseksi ollut ihan hyvä, sillä korkorahastot ovat lähes poikkeuksetta olleet tappiollisia, ja osakepuolella pientä kasvua on tullut.

Indeksirahastojen merkittävin etu (laaja hajautus ja kustannustehokkuus) tekee niistä myös hyvin tylsiä. Tämän vuoksi lisäsin mukaan myös yhden aktiivisen jännitysmomenttia tuovan alueen: Venäjän. Seligsonin Russian Prosperity rahasto on menneinä vuosina ollut hurjassa vedossa. Se ei tosin takaa mitään tulevaisuudesta, mutta ainakin vaihtelua on indeksirahastoja enemmän. Ohessa kuva tämänhetkisestä allokaatiostani ostojen mukaan. 

Kuten kuvasta näkee, Venäjän paino on riskiin nähden järkyttävän suuri. Mutta toisaalta, summatkin ovat pieniä. Myös euroopan paino on hieman turhan suuri. Lisää allokaatioista ja muista myöhemmin, tämä toimikoon alustuksena tähän aiheeseen.

Peiliautomatiikasta ja aiheiden laajentamisesta

Sitikkapalstoilla on vuosien varrella ollut runsaasti keskustelua siitä, miten uusien autojen sähköllä koria vasten kääntyvät peilit eivät välttämättä ole hyvä asia pohjolan pakkasissa. Tämän käsityksen pystyn nyt varmentamaan, sillä pidempi kovien pakkasten aika on saanut pientä takkuilua aikaan. Kyseinen ominaisuus kannattanee kytkeä pois päältä varsinkin jos takuuaika on loppumassa, ettei mahdolliset häiriöt mene omasta kukkarosta. Maanantaina tästä operaatiosta lisää, samalla ajattelin käydä tarkastuttamassa jarrujen vinkumista hieman.

Sitten aiheiden laajentamiseen.. Koska Sitikasta on ollut yllättävän vähän kirjoitettavaa (toisaalta myös hyvä asia, sillä vikoja ei ole ollut), ajattelin laajentaa perspektiiviä hieman myös muihin aiheisiin. Koska olen tylsä ihminen, eikä minulla ole mitään trendikkäitä harrastuksia joista voisin kirjoittaa, ajattelin kirjoittaa taloudesta ja elämästä opiskelijana. Kuten aikaisemmat postauksetkin, myös tulevat ovat eräänlaisia valituspostauksia kaikenlaisista epäkohdista. Kukapa nyt iloa tuottavista asioista nettiin haluaisi kirjoittaa?

lauantai 4. joulukuuta 2010

Lisää talvikokemuksia

Kilometrejä on nyt muistaakseni hieman yli 3600, ja parin viikon pakkaset ovat koetelleet autoja puolin ja toisin. Ilokseni täytyy todeta, että suurempia vikoja ei ole ilmennyt. Ensimmäisillä pakkasilla kojelaudasta kuului pientä särinää, mutta sittemmin ko. vaiva on hävinnyt. Pakkasten myötä jarrut alkoivat vinkumaan, voi toki johtua siitä että liukkailla keleillä jarruttelu on hieman varovaisempaa. Tämäkin vaiva poistuu aika-ajoin, mutta palaa muutaman päivän päästä takaisin. Auto käynnistyy hyvin, ja lämpöäkin saa riittävästi. Yli 20:n asteen pakkasilla tahtoo olla hieman vilpoista, mutta se lienee tavallista kaikilla nykydieseleillä joissa ei ole polttoainekäyttöistä lisälämmitintä.

Käytin myös auton pesussa, kovista pakkasista huolimatta mikään paikka ei jäätynyt. Ilmeisesti jotain muutoksia on tehty, sillä aikaisemmissa autoissa käsijarru ja ovet tahmasivat noin viikon verran jokaisen talvipesun jälkeen.