Mersun ensimmäinen huolto + katsastus

Teetätin mersuun kuukausi sitten ensimmäisen huollon. Koska kyseessä oli auton omistusajan ensimmäinen huolto, en piitannut "huolto-ohjelmasta", vaan tein laajemman perushuollon, jossa vaihdettiin kaikki suodattimet ja muut, jotka eivät varsinaiseen öljynvaihtohuoltoon kuuluneet. Hintaa operaatiolle tuli ~320 euroa Ylämaan autossa. Marmoritiskillä olisivat vaatineet reilusti yli tuplat pelkälle perushuollolle.

Katsastuksessa päästöarvot olivat parantuneet huomattavasti verrattuna ostohetkellä teetättämääni mittaukseen. Tämä johtunee custom softasta, joka autoon laitettiin oston jälkeen.

Paluu arkeen + Eberspächer

Pahoittelut pitkästä viiveestä kirjoitusten välillä. Elämä on ollut hyvin hektistä muuton ja uuden työpaikan kanssa, joten päivitykset ovat jääneet väliin. Elokuun alussa saimme rakennusprojektin valmiiksi, ja muutimme uuteen omakotitaloon. Samassa rytäkässä alkoi myös uusi työpaikka, joka ei valitettavasti sijaitse samassa kaupungissa kuin pitäisi. No. Aina ei voi saada kaikkea.

Renkaiden vaihtoa + Auto Bestin konkurssi

En ehtinyt viimeviikolla kirjoittaa aiheesta, joten laitetaanpa nyt muutama sananen Sitikka -maailmasta. Autoon liittyvät postaukset ovat olleet viimeaikoina hyvinkin vähissä, sillä käytännössä negatiivisista asioista on huomattavasti helpompi kirjoittaa kuin positiivisesta. Jos autossa ei ole ollut vikoja, tekstejäkään ei tule kovin ahkerasti. 

Sitikan verhoilut fiksattu

Kesäkuussa bloggasin mahdollisesta oviverhoilun fiksaamisesta maahantuojan piikkiin. Kyseinen operaatio tehtiin jo yli kolme viikkoa sitten, mutta unohdin täysin blogata aiheesta. Tältäosin siis Auto-Bonin takuukäytännöt näyttäisivät toimivan, sillä he suostuivat vaihtamaan kuskin oven verhoilun vaikka kuluma olikin varsin pieni.

Tosin, en usko että kyseinen operaatio pidemmän päälle auttaa, sillä oviverhoilun materiaali on sen tyyppistä että vastaava kuluma palannee takaisin vuoden-parin kuluessa. Samalla keikalla tuli vaihdettua myös tuulilasinpyyhkijät, joita määräaikaishuollon yhteydessä ei jostain syystä vaihdettu.

Matkan aikana auto oli kuukauden ajamatta, ja tämä aiheutti toistaiseksi tuntemattomasta syystä akun tyhjentymisen. Parin vuorokauden matkustamisen jälkeen motivaatio auton ongelmaa kohtaan oli varsin kohdallaan, mutta huoltosoppariin kuuluva tiepalvelu toimi moitteettomasti. Ystävällinen hinuri kävi antamassa virtaa noin 20 minuutin odottelun jälkeen, ja matkaan päästiin varsin vähäisillä paperitöillä. Epäilen, että liikkeessä asennuttamani USB-boxi on asennettu jotenkin väärin, sillä välillä muistitikun led -valo jää palamaan vaikka auto on sammuksissa ja virrat poissa. Tähän ongelmaan huolto ei kuitenkaan keksinyt korjausta, joten jään odottelemaan josko ongelma palautuu myöhemmin ilmojen kylmetessä. Onhan se tietysti mahdollista, että runsaasta pätkäajosta johtuen akun lataus on jäänyt puutteelliseksi ja kuukauden seisonta riitti tyhjentämään starttaamiseen vaadittavat mehut.

Tulipa sitten koettua ensimmäinen kerta kun ranskalainen auto jättää tielle, ja vieläpä koomisesti kaikkein uusin ranskalainen!

15 000km huolto

Autoaiheinen postaus pitkästä aikaa. C4:n kilometrit alkoivat lähestyä huoltorajaa, ja marmoritiskin ruuhkaisuuden tuntien ajattelin heti viikon alkajaisiksi lähteä kyselemään joskohan pirssin saisi huoltoon. Marssin loisteputkien kylmän kalskeaan valoon, ja tiskin takana asiakkaita pälyili tuiman oloinen mies. Esitin asiani, ja yllätyksekseni huoltoaikoja oli jopa samalle päivälle tarjolla. Tartuin tarjoukseen ja muistutin että kyseessä on huoltosoppariauto. Aika oli vasta parin tunnin päästä, joten välissä ehti nauttia pikaisen lounaan. Kahvit päätin nauttia liikkeen kahviossa, sillä huollot tuppaavat aina kestämään.

Varsinaisesta huolto-osuudesta ei jäänyt negatiivista sanottavaa. Hommat hoidettiin, ja jopa merkinnät huoltokirjaan tulivat ilman kysymistä. Ehdin tosin jo kyllästyä odotteluun, kun huoltopäällikkö kävi ilmoittamassa että he aikovat korjata vielä flektin ohjausta, sillä kuulemma pienin puhellinnopeus ei aina toimi. Tähän tuhraantui puoli tuntia, mutta tosiaalta hyvä että korjasivat sillä en itse kyseistä vikaa ollut edes ehtinyt huomata. Pieni miinus kuitenkin siitä, ettei tuulilasinpyyhkijöitä vaihdettu kun en erikseen muistanut pyytää, kun ne kuitenkin kuuluvat sopimukseen, saisivat kyllä vaihtaa joka vuosihuollossa vaikkei selkeää tarvetta olisikaan.

Samassa yhteydessä jätin reklamaation kuskin oven verhoilusta, joka on varsin herkästi kuluvaa sorttia. Saa nähdä riittääkö AutoBonin Good Will tähän seikkaan, sillä helppohan heidän olisi vedota ettei verhoiluja vasten tarvitse röhnöttää. Mielestäni kuitenkin materiaalit saisivat olla hieman kestävämpiä, kun jo 15 000 km ajetussa autossa kulumisen merkkejä näkyy pienellä alueella. Jään odottelemaan maahantuojan vastausta.

Jälkimarkkinointi ja palvelun kehittäminen

Oli ilo huomata, että Citroënin maahantuoja AutoBon ottaa jälkimarkkinoinnin ja palvelun kehittämisen vakavasti. Sain nimittäin eilen illalla puhelun riippumattomalta palvelututkimusyritykseltä, jossa kartoitettiin kokemuksiani uuden Citroën henkilöauton ostajana. Kysely keskittyi pääasiassa myyjän ammattitaitoon ja lupausten pitämiseen, sekä myyjäliikkeen harjoittamaan jälkimarkkinointiin. Lisäksi vastaajalle tarjottiin mahdollisuus antaa liikkeelle ja maahantuojalle vapaamuotoista palautetta.

Mielestäni on tärkeää että yritykset kartoittavat asiakkaittensa tyytyväisyyttä eri tavoin ja puhelintutkimukset ovat yksi osa tätä kokonaisuutta. Itse olin Citroën myyjäliikkeen palveluun pääasiassa tyytyväinen, pientä negatiivista palautetta annoin siitä, ettei myyjäliike lupauksestaan huolimatta asentanut USB-Boxia radion yhteyteen (väittivät, ettei tuoda enää maahan vaikka tuodaankin) sekä siitä, että huolenpitosopimuksen sopimuspaperissa oli väärä arvonlisäveroprosentti (22% -> 23% korotus oli jo tullut muutamaa kuukautta aiemmin). Tämän vuoksi sopimuksen kokonaishinta nousi prosentilla siitä, mitä oli puhuttu.

Tosiaan, en ostanut autoa Jyväskylän paikallisesta liikkeestä, vaan Savosta.

Autohistoriikki: osa2

Matkatöiden vuoksi jouduin hylkäämään hyvin palvelleen Citroën ZX:n, ja siirtymään diesel autojen ihanaan maailmaan. Tietysti vuosimalli 1993 oli jo hieman vanhahtava näin 2000-luvulla, joten samalla tuli tilaisuus päivittää autoa hieman modernimpaan suuntaan.

ZX:n ovisekoilujen takia olin jo valmistautunut ottamaan käyttöön "saksalaisen laatuauton", mutta onneksi tulin järkiini pienen hintavertailun myötä. 1990-luvun puolivälin Baijerilaisen hinnalla sai muutaman vuoden vanhan Ranskattaren, joten Sitikan korvaajaksi tuli Peugeot 406.

Peugeot 406 2.0 HDI vm. 2000

Peugeot 406 2.0 HDI vm. 2000

Vanhahtavaan Sitikkaan verrattuna Peugeot oli loistava auto. Kilometritkin olivat ostohetkellä hyvin kohtuulliset, 147 000km. 2.0 HDI koneesta ei jäänyt mitään pahaa sanottavaa, voimaa oli riittävästi ja ajo taloudellista. Parhaimpina päivinä tiukalla keskittymisellä kulutuksen sai alle viiteen litraan. 

Tällä autolla tuli ajettua valtaosa tähänastisista kilometreistä, myyntivaiheessa kilometrejä oli lähemmäs 280 000. Muutamia vikoja tähän matkaan mahtui, koiranluita takaa ja pienehkö jarruremontti. Jokatapauksessa kilometreihin suhteutettuna ehdottomasti halvin auto, jonka olen omistanut. Katsastusta ennen piti muistaa käydä antamassa moottoritiellä kunnolla hönkää, muuten savutusarvot ylittivät lain vaatimat rajat. Kenkimisoperaation jälkeen ne kuitenkin olivat alle puolet sallituista. Ilmeisesti köyhän harrastama taloudellinen ajo karstoitti hieman.

Kuten edellisenkin auton, myös tämän kohdalla täytynee kertoa jokin tarina. Eräänä keväänä havaitsin ikäväkseni ettei ilmastointi toimi. Syyksi osoittautui ohjausyksikön rele, joka oli sanonut työsopimuksensa irti. Alunperin arvelin keulassa olevia vastuksia, jotka olivat aiheuttaneet hieman päänvaivaa edellisenä keväänä, mutta ne olivat kuin olivatkin kunnossa. Nyrkkipajalla eivät osanneet arvioida korjauksen kustannuksia, koska vika oli ohjausyksikössä. Kuulemma helpommalla pääsisin MerkkiLiikkeessä(tm). Astelin marmoritiskin loisteputkivalojen viileähköön hehkuun ja esitin asiani. Tarjouksena ystävällinen, trendikkäästi kauluspaitaan ja pikkutakkiin pukeutunut varaosamyyjä (mistälähtien autoroplaamoissa ollaan oltu puku päällä?!) kertoi korjauksen maksavan VAIN 780 euroa. Sisältäen työt tottakai. 

Nieleskelin hieman ja sanoin että harkitsen asiaa. Pienen Googlettelun jälkeen selvisi ohjausyksikön releen sarjanumero (peugeot-foorumi) ja kouluelektroniikasta lähes vastaavan sai hintaan 1.80 euroa, sisältäen toimituskulut. Keikkasin releen taskuun, mutta projekti jäi seuraavaan kesään. Seuraavana keväänä sitten kaverin kanssa aloimme purkupuuhiin, ja kaivoimme ohjausyksikön sulakerasian takaa esiin. Musta muovinen pönttöhän se siellä pilkisteli. Laatikkoa ei kuitenkaan tuntunut saavan mitenkään auki, ja Google tarjosi ystävällisesti kyseisestä laatikosta räjäytyskuvia. Paikansimme releen sijainnin räjäytyskuvien perusteella, ja dremeli viuhumaan. Releen vaihtoon meni lopulta alle viisi minuuttia, plus irroittamiseen ja kasaamiseen vaadittava aika. Tällaisilta autoista mitään tietämättömiltä amatööreiltä siihen meni vajaa tunti. Tämän jälkeen ilmastointi ei kuitenkaan vieläkään viilentänyt, vaikka rele naksuikin lupaavasti. 

Viaksi osoittautui hapertunut putki, joka ei arvostanut pitkää ilmastoinnin toimimattomuutta. Putken vaihto 27 euroa plus ilmastoinnin täyttö 70 euroa. Tämän jälkeen ilmastointi palveli muutaman vuoden ilman oikkuja. Tuota putkeakaan ei olisi tarvinnut vaihtaa, jos olisin jaksanut tehdä releen vaihdon heti ongelman havaittuani, mutta korjauskustannukset marmoritiskin 800 eurosta vajaaseen sataan euroon oli mielestäni varsin kohtuullinen, enkä jäänyt sitä harmittelemaan.

Auto on tietääkseni edelleen ajossa, joskin aika heikossa hapessa johtuen allekirjoittaneen hieman puutteellisesta huollosta. (mielestäni auto on 300 000km kohdalla jo loppuunajettu jokatapauksessa, vaikka konepuoli noissa kestäisikin)