Rahastoilla on aina vertailuindeksi, jota ne pyrkivät seuraamaan tai pyrkivät voittamaan. Tässä postauksessa en niinkään halua avautua aktiivisten rahastojen harrastamasta "indeksihoppailusta", joka tarkoittaa käytännössä sitä, että valitaan salkkua vain hieman kuvaava indeksi, joka voidaan helposti "voittaa" riskitasoa nostamalla/laskemalla. Tämä on tietysti epärehellistä toimintaa, mutta ajattelin julkaista pienen vertailun siitä, miten oma salkkuni on menestynyt muutamaan indeksiin verrattuna. Tosin, ehkä hieman myös avaudun indeksishoppailusta.
Kaavion idea on varastettu Taloudellinen riippumattomuus -blogista, ja toteutettu kyseisen blogin kirjoittajan pienellä avustuksella (kiitokset kätevästä excel pohjasta).
Laitetaanpa kuvio esiin, ja spekuloidaan sitten lisää.
Jos kuva näyttää suttuiselta, niin syytän tästä Googlea. Jokatapauksessa, oma salkkuindeksini kulkee kivasti sinisellä värillä, Stoxx Europe 600 kommunistinpunaisella ja OMXH 25 kananpojan keltaisella. Kuten sijoitusallokaatiooni tutustuneet havaitsevat, kumpikaan indeksi ei kuvaa oman salkkuni sisältöä hyvin, sillä STOXX Europe 600 on aivan liian eurooppapainotteinen, kun taas OMXH 25 on selkeästi liian kapea kuvaamaan salkkuni hajautusta. Puhumattakaan maantieteellisestä hajautuksesta.
Yllätys ei liene ole kovin suuri, jos indeksisalkku seuraa indeksien kehitystä. Näin karhumarkkinoilla voi olla iloinen siitä, että omaa laajan hajautuksen. Jos koko potti olisi OMXH 25:ssä (riskitaso suurempi), tuotot olisivat olleet huomattavasti heikommat. Kriisin alkuaikoina salkkuni jopa voitti STOXX Europe 600 indeksin selvästi.
Ehkäpä ensimmäisillä riveillä mainitsemani rahastojen indeksishoppailukin tuli samalla käsiteltyä, sillä valitsin vertailuun indeksit, jotka eivät kuvaa salkkuni rakennetta, eivätkä sen riskitasoa, ja laskumarkkinalla voitinkin ne selvästi. Olisitko tyytyväinen, jos olisin vastuussa rahojesi hoidosta, ja valitsisin rahastoni vertailuindeksit samoin, ja nostaisin tuottosidonnaista palkkiota virheellisen vertailukohdan voittamisesta? Veikkaisinpa ettet olisi.
Kannattaakin tutustua omistamiesi aktiivisten rahastojen vertailuindekseihin ja salkun sisältöön sekä siihen, vastaako valittu vertailuindeksi todella sitä, saavuttaako salkunhoitaja parempaa tuottoa aktiivisella näkemyksellään vaiko ei. Vähintään yhtä tarkkana kannattaa olla tuottosidonnaisten palkkioiden kanssa, sillä nämä ryöstöpalkkiot määräytyvät usein saman veteen piirretyn viivan ylittämisestä, ja vieläpä siten, että jos salkunhoitaja on edellisvuonna ylittänyt tämän satunnaisen rajan vaikkapa 25%:lla, saatat maksaa koko seuraavan vuoden reipasta tuottosidonnaista palkkiota vaikka salkunhoitajasi olisi koko alkuvuoden hävinnyt indeksille.
Muutama apukysymys analysointiin:
1. Vastaako vertailuindeksin maantieteellinen jakauma rahaston todellista jakaumaa?
2. Vastaako vertailuindeksin yhtiöiden määrä rahaston omistusten määrää?
3. Onko indeksin riskitaso lähelle rahaston todellista riskitasoa?
Vastauksia:
Jos 1. kysymys tuottaa vastaukseksi "ei", kannattaa huolestua, sillä todennäköisesti myös kysymykseen 3. tulee vastaukseksi "ei". Maantieteellisen hajautuksen merkitys on viimevuosina hieman vähentynyt, mutta edelleen se on tärkeä selittävä tekijä riskin ja tuoton pyhässä liitossa. Myös erilaiset satunnaiset tekijät, kuten luonnonkatastrofit ovat usein paikallisia. Niiden ennakointi on mahdotonta.
2. kysymys on mielenkiintoisempi. Jos esimerkiksi rahastosi seuraa OMXH 25 -indeksiä, ja se sisältää lähes kaikki kyseisen indeksin osakkeista, aktiivinen rahastosi on varsin tehokkaasti piiloindeksoitunut, jolloin sijoittajan kannalta järkevämpää on makuuttaa rahojaan passiivisessa rahastossa halvemmilla kuluilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti